Mikä on PROACT EU-Response ?
Vuonna 2023 suunniteltu PROACT EU-Response -hanke voidaan nähdä uutena vaiheena EUROPE RESPONSE -hankkeessa (https://eu-response.eu/). PROACT EU-Response ehdotettiin Euroopan unionin esittämän hankekutsun pohjalta.
Hanke on hyväksytty ja saanut rahoitusta Euroopan unionin Horizon Europe -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta, rahoitussopimuksen nro 101156304 mukaisesti.
Hankkeen kesto on viisi vuotta, tammikuusta 2025 tammikuuhun 2030.
Miksi PROACT EU-Response ?
Viimeaikaiset terveydenhuollon kriisit (erityisesti COVID-19) ovat korostaneet kiireellistä tarvetta nopeammille ja koordinoidummille pandemiavasteille. Aiemmista kokemuksista oppien tämä aloite pyrkii vahvistamaan Euroopan kykyä vastata tuleviin terveysuhkiin perustamalla mukautuvan kliinisen tutkimusverkoston. PROACT EU-Response pyrkii myös torjumaan väärää tietoa ja huijauksia, jotka hyödyntävät kriisitilanteita ja ovat yleistyneet erityisesti COVID-19-pandemian jälkeen.
Tavoitteena on vahvistaa verkostoja, lisätä yhteistyötä ja kehittää välineitä, joiden avulla voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti uusiin uhkiin.
Yhteistyön kautta hanke pyrkii vähentämään uusien tautien aiheuttamaa kuolleisuutta ja sairastavuutta, parantaen lopulta terveydenhuollon tuloksia koko Euroopassa.
Suorien terveyshyötyjen lisäksi PROACT EU-Response pyrkii vähentämään tautien taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia vahvistamalla tutkimusta, innovaatioita ja asiantuntemusta tartuntatautien torjunnassa.
Konsortiota johtavat ANRS Emerging Infectious Diseases ja INSERM.
Konsortioon kuuluu 25 kumppania 11 eri maasta.
Konsortiota tukee vahva verkosto, johon kuuluu 9 virologiakeskusta, 5 metodologiatiimiä ja 4 toteutustieteen tiimiä 23 eri maassa.
Hanke on jaettu seitsemään työvirtaan, jotka käsittelevät muun muassa kliinisiä tutkimuksia, laboratoriaverkostoja ja oikeudellisia puitteita.
Aloite vastaa suoraan kasvavaan tarpeeseen luoda ”kestävä Euroopan unioni, joka on valmis kohtaamaan uusia uhkia”. Se korostaa tarvetta vastata suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka liittyvät Euroopan komission poliittisiin painopisteisiin, erityisesti valmiuden, reagointikyvyn ja terveysuhkien sekä epidemioiden seurannan vahvistamisessa.
Tässä on yleiskuva kunkin työvirran sisällöstä ja niiden keskinäisestä yhteydestä PROACT EU-Response -hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa.
Työlinjat ja erityistavoitteet :
Työvirta 1 : Hankkeen koordinointi ja vaikuttavuus.
Johto : ARNS MIE / INSERM TRANSFERT.
Osallistujat : Biomerieux SA / ECRIN / Forum des Patients Europeens / Hospices Civils de Lyon / ARNS MIE / INSERM TRANSFERT / Oslo universitetssykehus HF / Universitat Basel / University College Dublin / University of Galway / University College of London / Université Libre de Bruxelles.
Työvirta 1 keskittyy hankkeen koordinointiin ja EU-PROACT-aloitteen sujuvaan toteutukseen hallinnoimalla yhteistyötä 25 kumppanin kesken 11 maassa.
Se varmistaa, että hallinnolliset, taloudelliset ja tekniset näkökohdat etenevät tehokkaasti ja täyttävät kaikki EU:n vaatimukset.
Rahoituksen hallinta tapahtuu sisäisten kuuden kuukauden välein laadittavien etenemisraporttien avulla, seuraten tuotoksia ja välitavoitteita.
Tuleviin toimiin kuuluu SEAB:n (Stakeholder and Expert Advisory Board) perustaminen, projektinhallintakäsikirjan laatiminen, tulosten hyödyntämissuunnitelman kehittäminen sekä johtoryhmän kokousten järjestäminen.
Työvirta 2 : Mukautuvan alusta-tutkimuksen hallinta ja valmiustyökalut.
Johto : ECRIN / ARNS MIE.
Osallistujat : APHP / ECRIN / Hospices Civils de Lyon / ARNS MIE / INSERM TRANSFERT / Oslo universitetssykehus HF / Servicio Madrileño de Salud / University College of London / Université Libre de Bruxelles.
Työvirta 2 keskittyy mukautuvien alusta-tutkimusten hallintaan ja valmiustyökalujen kehittämiseen suurille monikansallisille tutkimuksille.
Keskeisiä tehtäviä ovat tutkimuksen hallintorakenteiden luominen, kuten tutkimusjohtoryhmä, tietoturvaseurantaryhmä ja tutkimuksen hallintotiimi.
Työvirta laatii olennaiset asiakirjat sääntely- ja eettisiä hyväksyntöjä varten, seuraa tutkimuksen etenemistä ja tukee siirtymistä EU-SYNDACT-1:stä EU-SYNDACT-2:een.
Kaksi työpakettia keskittyy valmiutta tukeviin ratkaisuihin, jotka liittyvät logistiikkaan, etiikkaan ja tutkimuksen hallintaan, varmistaen nopean skaalautuvuuden pandemioiden aikana.
Lähikuukausien tavoitteisiin kuuluu aikataulujen viimeistely, kumppanien tehtävien jakaminen ja tutkimuskomiteoiden käynnistäminen.
Työvirta 3 : Kliinisen tutkimuksen verkosto ja tutkimukset.
Johto : University College Dublin / University College of London / Université Libre de Bruxelles.
Osallistujat : ECRIN / ARNS MIE / Oslo universitetssykehus HF / Servicio Madrileño de Salud / University College Dublin / University College of London / Université Libre de Bruxelles.
Työvirta 3 keskittyy laajentamaan kliinisten tutkimusten verkostoa Euroopassa hengitystievirusinfektioiden hoitojen testaamiseksi ja nopeiden pandemiavasteiden varmistamiseksi.
Rakenteena on neljä työpakettia: WP10 (verkoston kehittäminen), WP11 (koulutus ja valmius), WP12 (EU-SYNDACT-1-tutkimukset) ja WP13 (EU-SYNDACT-2-tutkimukset).
Toimintoihin kuuluu tutkimuspaikkojen tunnistaminen ja laajentaminen, kapasiteetin rakentaminen arviointien ja koulutusten kautta sekä pääprotokollien luominen uusille ja jo olemassa oleville taudinaiheuttajille suunnattuja tutkimuksia varten.
Työvirta 4 : Metodologinen kapasiteetti ja tilastollinen analyysi.
Johto : Oslo universitetssykehus HF / Universitat Basel.
Osallistujat : APHP / ANRS MIE / Oslo universitetssykehus HF / Stichting Nederlandse Wetenschappelijk Onderzoek Instituten / Universitat Basel / University Of Bristol / University College Dublin / University of Galway / Università degli studi di Verona.
Tämä työvirta tarjoaa vahvaa tilastollista ja metodologista tukea EU-PROACT-kehyksen alusta-tutkimuksille.
Se on jaettu useisiin työpaketteihin :
- WP 4.1 keskittyy tilastolliseen suunnitteluun, tietojen hallintaan ja analyysiin EU-SYNDACT-tutkimuksissa.
- WP 4.2 kehittää menetelmiä reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon ja nopeaan näytön tuottamiseen päätöksenteon tueksi.
- WP 4.3 integroi havainnointitutkimukset ja kohorttitutkimukset kohdetutkimusten simulaatioiden avulla, parantaen tietämystä viruslääkehoidoista.
- WP 4.4 kehittää yhtenäisiä tulosmittaristoja (core outcome sets), mikä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta ja helpottaa meta-analyyseja.
Tiimi tekee yhteistyötä eri verkostojen ja sidosryhmien kanssa, mukaan lukien kansalaisryhmät, sopivimpien tulosten määrittämiseksi.
Työvirta 5 : Räätälöidyt biologiset analyysit: Euroopan laboratoriaverkosto ja biomarkkerien tunnistaminen.
Johto : Biomerieux SA / Hospices Civils de Lyon.
Osallistujat : Biomerieux SA / Hospices Civils de Lyon / ANRS MIE / University College Dublin.
Työvirta 5 keskittyy erikoistuneisiin biologisiin analyyseihin, biomarkkerien tunnistamiseen ja immunologiseen tutkimukseen hoitotehon mittaamiseksi.
Se hyödyntää laajennettua eurooppalaista virologian laboratorioverkostoa, VIRvOLTia, standardoitujen viruskuorman mittausten ja edistyneiden biologisten analyysien suorittamiseen kliinisten tutkimusten aikana ja niiden jälkeen.
Keskeisiä tehtäviä ovat kvantitatiivisten PCR-määritysten kehittäminen viruskuorman seurantaa varten, hengitystiepatogeenien multipleksimääritysten tutkiminen ja uusien biomarkkereiden tutkimus hoitojen tehokkuuden ymmärtämiseksi paremmin.
Työprosessi on jaettu kolmeen työpakettiin :
- WP20 keskittyy VIRvOLTin, eurooppalaisen virologian laboratorioiden verkoston, laajentamiseen ja ylläpitämiseen.
- WP21 tavoitteena on kehittää erityisiä viruskuormien mittaussarjoja ja erityisiä molekyyli- ja immunologisia diagnostisia määrityksiä ennen kokeita.
- WP22 keskittyy erikoistuneiden biologisten testien suorittamiseen virologiassa, immunologiassa ja genetiikassa sekä biomarkkeritutkimukseen tutkimusten aikana ja niiden jälkeen.
Biologisten testien luokittelu kolmeen luokkaan varmistaa sujuvan testauksen, aina rutiininomaisesta sairaalalaboratoriosta päivittäiseen seurantaan keskitettyyn ja erittäin erikoistuneeseen laboratorioon tutkimusta ja biomarkkereiden löytämistä varten.
Biomarkkeritutkimus keskittyy virologisiin, immunologisiin ja geneettisiin markkereihin, jotka ohjaavat yksilöllisiä hoitostrategioita ja parantavat ymmärrystä viruslääkeresistenssistä.
Työvirta 6 : Sosiaalinen ja implementaatiotiede.
Johto : University College of London.
Osallistujat : Universiteit Antwerpen / University of Galway / University Of Lancaster / University College of London / Università degli studi di Verona.
Työvirta 6 keskittyy yhteiskuntatieteiden ja toteutustutkimuksen integrointiin tutkimusten suunnittelun, rekrytoinnin ja osallistumisen optimoimiseksi, erityisesti marginalisoituneiden ja aliedustettujen ryhmien osalta.
Keskeisiä toimintoja ovat laadullisen näytön synteesi, mediadiskurssianalyysi ja nopea laadullinen tutkimus reaaliaikaisten näkemysten keräämiseksi tutkimusten aikana.
Tiimi arvioi tutkimukseen osallistumisen esteitä ja edistäviä tekijöitä ja kehittää suosituksia osallistavalle tutkimussuunnittelulle ja tehokkaalle kansanterveysviestinnälle.
Yhteiskuntatiede on projektin ytimessä eri toimipaikkojen ja tieteenalojen välisten kumppanuuksien kautta.
Tuotoksiin kuuluvat haastattelujen, kohderyhmäkeskustelujen ja EU-SYNDACT-1-hankkeen reaaliaikaisten prosessiarviointien tekeminen.
Työvirta 7 : Kapasiteetin vahvistaminen, yhteisöjen osallistaminen ja viestintä.
Johto : Forum des Patients Européens.
Osallistujat : CNRS / Collectif No Fakemed / Forum des Patients Europeens / Les Markabiens / NILE Vaccination et Lien Social.
Työvirta 7 on omistautunut kapasiteetin vahvistamiseen, viestinnän parantamiseen ja yhteisön osallistumisen edistämiseen tutkimusvalmiuden ja tutkimustulosten tehokkaan levittämisen varmistamiseksi.
Päätavoitteisiin kuuluvat tutkimuspaikkojen valmistelu räätälöidyn koulutuksen avulla, disinformaation torjunta ja luottamuksen edistäminen yhteisöjen välillä.
Työlinja korostaa yhteisöllisten neuvoa-antavien elinten perustamista ja potilaiden voimaannuttamista osallistumaan aktiivisesti tutkimusten suunnitteluun ja tulosten levittämiseen.
Levitystoimet kohdistuvat useisiin yleisöihin, mukaan lukien potilaat, päättäjät ja terveydenhuollon tarjoajat, jotta varmistetaan tutkimustulosten laaja tietoisuus ja vaikutus.
Tässä ensimmäisessä artikkelissa halusimme esitellä teille projektin, sen rakenteen ja päätavoitteet.
Julkaisemme säännöllisesti uusia artikkeleita ja sisältöä pitääksemme teidät ajan tasalla projektin etenemisestä ja kehityksestä.
Toivomme, että pidätte tätä aloitetta yhtä jännittävänä ja vaikuttavana kuin me. Teemme yhteistyötä vaikuttaaksemme kansanterveyteen ja muuhunkin.
Haluamme kiittää Euroopan unionia sen halukkuudesta tukea aloitettamme Euroopan valmiuksien vahvistamiseksi reagoida tuleviin terveyskriiseihin.
Huomautus: Tämä artikkeli on käännetty automaattisesti englanninkielisestä versiosta. Englannin- ja ranskankieliset versiot on käännetty tarkasti.